Inicio » Mililitros de mí

Tehwame no tiatl

Atl, ihkon tiktokayotia toaw ipan tonawatlahtol, in tlahtoltsin kwaltsin nochihchiwa ipan yehyekatl, onpa noyolitia tonemilis.

Atl nochihchiwa que se komekatl iwan techpalewia nikan kan tichantih ipan alto Balsas ipan Guerrero. Atl tehwame tiknemilia ken se akin yoltok iwan technapalowa; tetekwini iyoltsin, nehnemi, tepahtia iwan san nemi, techmachtia iwan onpa tomachtiah, “weika tla tehwa akin titechpowa, xneltoka, yehwa yoltok, techkaki, kas tikihtos xmitskaki iwan xmitsahsikamati, iwan nochtih akin nikan iwan tiyoltokeh tetekwini inyoltsin, iwan in atsintli yoltok, kipia itonal” (Cariño, Ideca Perú).

Ceremonia nahua

Tokniwan. Atlahtlanilistli ne Oxtotempan, Atliaca, Guerrero, 2023.
Okixkopin: Marcelino Catalán.

El río Balsas y la comunidad de Tecuiciapan

Apan Balsas iwan tokalpan Tecuiciapan, mayo metstli, 2023.
Okixkopin: Octavio Jiménez.

Ipan siwatlanpa Guerrero, nokawa se kalpan itoka Tecuiciapan, nikan tekipanoah ipan mihli, nokawa semi ipan iyoltsin apan Balsas. Atsintli, toweyi tlamanilistli, techtlakentia, techtlakwaltia ipan totlakayo iwan ipan totonal, nochipa techyekana kwak titlamanah, tiatlahtlanih, techkwitewah, techpohpowah iwan tlamanilistli. Nikan, nochipa, apantsin ken se teskatl kan totah, wan techtlawilwia, yolik nehnemi ta kan iwan nonamiki in weyi atsintli Pacifico.

Atl iyoltsin tokalpan, iwan onpa no tiyoltokeh. Sanpa, maski la tihweyi ittah in atl ipan totlamanilis iwan tonechikol, amantsin timahmawtokeh panpa kinekih techmiktiskeh: xo saman onka atl, la kitlahlotiah iwan techmiktihtokeh. Tehwame titlahtoah ihkoh tikpalewiah iwan tikneki tikpahtiskeh, panpa “tla tehwa timopahtis, nehwa ninopahtis, tla yekah tikpahtis kihtohkeki tehwa timopahtihtok ipan in ohtli” (Cabnal, 2017. p. 15). Nanika tehwame timechpowiliah ken tiknemiliah atl, ken techyolitia iwan nochipa tiktlahpiliskeh.

Kwak otiktehtemohkeh ipan miyek amochmeh, otiknextikeh ika lah tlakokolkan ipan toapantsin, kan techatlitihtok kimiktihnekih. Nochi xiwitl, nesi ken tlahlowi ika nochi onpa ontoyawi iwan no ihki in minas kixoponihtokeh tepetsintli neika ka tlatsintlan. Ketlah se weyi tlakwani, kikokowa apan, iwan akin techyekanah xtlachiah tlin panotok nanikan.

Ta ne kan nokawa Mezcal ta ne kan onka se Presa itoka Caracol, apan Balsas kitoka iohwi, maski nokokohtih. Ome miname, Media Luna iwan Equino Gold, noteketsa ketla se weyi mayanki ika kwahtok tepetl, iwan kiwapewa ikopak apan. Yehwame, miyek tlasohli iwan amoyawak kitoyawah iwan ontlami ta apan, noihtoa ika 250 ta 300 ika yetik, kipahwiah nochtih akin chantih ipan apan iwan kalpanme: Eduardo Neri, Heliodoro Castillo, Cocula, Apaxtla de Castrejón iwan Cuetzala del Progreso. Nikan kiyewalohtokeh apan (Andrade, 2023), iwan no tikitstokeh, ika in weyimayantli kineki nosehmoyawas ta kan tichantitokeh, nikan kan titokah iwan kan tichantitokeh.

El río Balsas y el lugar de levantamiento de espíritu

Apan nikan totonaltsahtsiliah, junio metstli, 2023.
Okixkopin: Emmanuel Jiménez.

Tlin no la techyolkokowa ika otechkahkayahkeh otechihlihkeh ika nochi kwaltsin yeskia, aman nochi amoyawak ontlami apan, taken in kihtohneki ika kwahki tinentokeh ipan imoyawak.

Kwak tonaltiah iwan tiapolakih, taken techichtaka nohnotsa atl, techihlia ika nokokowa, ta nikan totlahtoltiah: ¿ken kinemiliah ipan tokalpan ipan in atl iwan tehwame tlinon tikchiwa? kas menkinemiliskeh ika tipipitekeh, ika xtikmatih, iwan tosiswan kihtoah ika titlamachilisehkeh.

Ipan tosasanil, ipan totlal nochipa techkixtihnekih. Aman tikelnamikih, ipan 90 xiwitl, kwak opeh kalaki in yolki neoliberalismo otech mohkakwitih. Nochi kalpame ononechikohkeh kipopolnekiah in tekitl Hidroeléctrico San Juan Tetelcingo. “Nekchiwaskia in tekitl ipan chikwasen xihtli, pewaskia ipan 1990 iwan tlamiskia 1996, sanpa tinochti otokwitehkeh iwan otitetlankeh, otikpewaltihkeh ipan 1990 iwan otlan ipan 1992” (Celestino, 2005, p. 56).

Aman in tonahli kan tinemih, ken tehwame tottah, tonemilis iwan toahsikamatilis sanken techkixtihneki iwan techmiktihnekih. Atl kwak tiktenewas ta wiwiyokas moyohlo, ipan tosasanil techihlia keh inoyekchih tokalpan. Se tlamatini ipan inin totlaltipak, Eliseo Zamora, otechtlayokolih se tlahtoltsin iwan ma titlanemilikan ken tikahsikamatiskeh totlahtol. Kihtoa ika in tlamachiyo a”, “e”, “i” iwan “o” kipiah itlawikal iwan tli kihtohneki. In “a” tikkakih ipan atl, kihtohneki totonal tlin technemitia. In “e” yehyekatl tlin noolinia. In “i” kihtohneki tlitl tlin techtlawilwia ipan toohwi. Iwan in “o” welewa ipan tlahli iwan totlaltipak techtlakwaltia iwan techtlahpilia (Zamora, 2009).

Ma tiknemilikan atl ipan tokalpan kihtohneki ken ononextih. Tehwame tonanwan iwan tosiswan tekipanoa ipan mihli, tikahsikamatih atl ika techyolitia iwan tla stlahyes timikiskeh. Itoka tokalpan “Tecuiciapan”, ma tikelnamikikan, kihtohneki apan kan chatih tekwisihme. In tonemilis iwan topakilis ipan atl nosenmoyawa ipan totlaltipak panpa onpa walewa atl. Tikihtoah ika atl techyolinia, iwan miyekeh kalmanme, in toapantsin, kiawitl, amehli, noso amanko inelwayowan apan. Itonal atl techpahtia, techpakitia, tech yekanas kwak timikiskeh. Atl technanakayotia iwan techmachiwa. Tla xnemiskia atl, xtikpiyaskiah tlayohli iwan tomatl. Atl techpahtia, se ohtli, ken tehwame no tiatl.

Limpieza de barrancos

Atlahko no otikpehpenkeh tlasohli, junio, 2023.
Okixkopin: Erika Sebastián.

Itonal atl techpahtia, techpakitia,iwan kwak timikih techtlaliliah toatekon. Techmachiwa, techyekana, techatlitia, onpa notlalaktia tokalpan. Tla xakyeskia apana, xtiktokaskia totonakayotl, tomatl, chihli, ketla san titemiktoskiah. In atl, toohwi, topahyol; tehwame, tiatl. Ken nehenemi tehwame no; atl, totlalwayo, tlayolitia kwak tetekwini iyoltsin.

Limpieza de barrancos

Otitlasolpehpenkeh atlahko kon xok ahsis tlasohli apan, junio, 2023.
Okixkopin: Erika Sebastián.

Ta kwak xetinemiah, totahwan iwan tokohkolwan otechyekankeh ipan in nemilis nehwame tikmatstokeh ken tiatlahtlaniskeh, ken topahtiskeh ika atsintli. Tehwame tikittah keh in atl techyolitihtok, iwan aman, tehwame kipia ika itla tikchiwaskeh iwan totechtlachixtokeh ken tipatlaskeh nochi in tlin techmohkakwitia.

Akinon okwihkwiloh

Andrade, J., (6 de julio de 2023). Río Balsas de Guerrero: contaminado por dos mineras; se tomarán acciones. Desde hace 10 años no se ha hecho un estudio para cuantificar los residuos de ambas mineras; se calcula que hay entre 250 y 300 toneladas de sólidos en el río. La Silla Rota. Recuperado de https://lasillarota.com

Cabnal, L. (2017). Tzk’at, Red de Sanadoras Ancestrales del Feminismo Comunitario desde Iximulew-Guatemala. Ecología Política, 98-102. Recuperado de https://www.ecologiapolitica.info

Cariño, C. [Ideca Perú] (16 de abril, 2023). Carmen Cariño: Epistemologías y ontologías indígenas relacionales. Youtube. Recuperado de https://www.youtube.com

Celestino, E. (2005). El proyecto hidroeléctrico San Juan Tetelcingo, Guerrero ¿cancelado o suspendido? Diario de Campo, 53.

Zamora-Islas, E. (2009): Masehualtajtol nemachtiloni. México, DF, México: Programa de Acciones Culturales Multilingües y Comunitarias (PACMyC).

Autoría: Armando C., Avril G., Citlali G., Elvia C., Esmeralda D., Petra V.

Coordinado y editado por Erika Sebastián Aguilar